i'm really afraid to feel happy because it never lasts

31352318961_8d5cec95c3_o


I

vaikea usko että on taas

              m e


vaikea katsoa silmiin hengästymättä
      tajuamatta kuinka onnellinen on
           henkäisemättä "rakastan sua"
                   hymyilemättä hölmösti.


älä
jooko
hymyile ääneen,
rakas.

31352559721_71b6d7f32f_o


II

ainoina muistikuvina mustelmat ympäri kehoa
yksi
      kaksi
              kolme;
           
              opettele käyttäytymään.
      kasva aikuiseksi.
ryhdistäydy.

Untitled


III

taivas purppuraa ja minä sen alla,
eksistentiaalinen vapina vai halu kuolla;
(en tiedä enää itsekään).

älä tule lähelle älä kysy mitä kuuluu älä sano että olen kaunis
(mutta oikeasti tee kaikki se)

(niin monta kertaa ainoana motiivina tuntea olevansa elossa,
anteeksi te kaikki.)


//

hmm? kaksi viimeisintä on kesältä, ensimmäinen parin viikon takaa. elämä vähän heittelee, mutta tänään on ollut pitkästä aikaa oikeasti täydellinen päivä.

luin vanhoja postauksia ja tuli hirveä ikävä blogiaikoja. en mä usko että tästä enää ikinä tulee sellaista paikkaa, johon osaisin kirjoittaa säännöllisesti. mutta tekee taas kerran mieli luvata, että yritän.

välivuosi & mielenterveysongelmat



Niin,
blogi on aika kuollut, mutta videoita oon tehnyt aika säännöllisesti viime aikoina. Tässä nyt kuitenkin muutaman vuoden kuulumiset tiivistetyssä muodossa.

heinäkuu 2016

29546707985_61172d72b8_o

heinäkuu alkoi onnellisessa humalassa prideillä,
kesävihossa sen päivän kohdalla teksti "rakastan olla homo".

ihania tyttöjä,
klassisesti viinipullo vähän liian nopeasti,
(eli täydellinen humala),
sadetta pakoon essille ja evelle,
rankkasateessa dtm:ään,
(ja taas kerran ilmaista fernettiä koska olen heikko).

kesa1

kysyin henriltä eräänä maanantaina "mitä normaalit ihmiset tekee?"
ja seuraava lauseeni oli "mennäänkö baariin?"

sattumalta twittertuttuja helsing barissa ja vahinkohumala.

kesa2

savonlinnan oopperajuhlat,
eli perhematkailua markuksen konsertteja kuuntelemaan,
(en ole varmaan ikinä ollut niin ylpeä veljestäni).

oopperajuhlien enskabileissä kuokkiminen johti hirveässä humalassa perhetuttujen kanssa juttelemiseen,
mutta mitään en aio katua.

kesa3

elämäni ensimmäinen ilosaarirock;
bushes of love,
pornokortit,
uusia ja vanhoja rakkaita ihmisiä,
jatkuva humala
— ja niin paljon onnea.

kesa4

+ the 1975 = onnenkyyneleitä ja hengenahdistusta.

kesa5

roosa suomessa;
siis sibistyyppejä monena iltana eli nostalgiaa,
pitkästä aikaa.

kesa6

heinäkuun viimeisinä päivinä opettelin juomaan kaljaa,
join steamin turkinpippurishotteja (heaven on earth, really!!)
ja eksyin yhden illan aikana neljään eri baariin vaikka piti mennä vain yksille.

all in all,
vuoden onnellisin kuukausi.

ps. tää on joku varovainen "olen elossa" -postaus, katotaan jos tää lähtis taas tästä??? oli vaikea kirjoittaa tätä kun on tapahtunut niin hirveästi kaikkea??? mitä teille kuuluu???

breathe in experience, breathe out poetry

kesa1kesa2

voi elämä.

parisuhde loppui,
alkoi taas,
jonka jälkeen loppui täysin.

toukokuun loppu ja kesäkuun ihan alku olivat ehkä vaikeimpia aikoja elämässäni,
mutta,
nyt olen vain ollut täynnä rakkautta, onnea, seikkailuja, uusia ihmisiä, viininhuuruisia kesäöitä ja aamuöisiä jatkojen jatkoja puolituttujen ja tuntemattomien keskellä.

elokuussa muutan vihdoin omaan asuntoon;
saan sen leveän ikkunalaudan josta olen aina haaveillut,
ja hakaniemeen on lyhyt matka sekä keskustasta että kalliosta.

parhaillaan makaan kotona sairastamassa,
ei olisi nyt yhtään aikaa tälle näin pride-viikolla, mutta näköjään elimistöni ei kestä ihan kaikkea.

it all ends in tears anyway

Untitled

olen toiminut täysin vasten tottumuksiani,
yrittänyt unohtaa ehkä väärin keinoin,
mutta ainakin koin yhden elämäni oudoimmista öistä ja olin kerrankin niin spontaani kuin tahtoisin aina olla, (vaikka kaikki sattui ja sattuu nyt ja varmaan vielä pitkään).

on outoa että pitäisi jatkaa elämää yksin,
vaikka olen henkisesti valmistautunutkin tähän jo pitkään, oikeastaan salaa alusta asti jos ihan rehellisiä ollaan,
mutta silti.

nyt yritän saada nukuttua kunnolla ensimmäistä kertaa aikoihin,
onneksi on unilääkkeitä muutamaksi seuraavaksi yöksi ja ihmisiä jotka eivät anna mun hajota enää enempää.

how do i become easier to love

UntitledUntitledUntitled

oksetan itseäni,
mutta onneksi kukaan ei näe kun hajoan.

huomenna pitäisi vastata taas kolme tuntia puhelimeen ja ajatuskin pysäyttää sydämen;
onkohan musta enää ikinä mihinkään kun arkisetkin asiat aiheuttavat hengenahdistusta.

t. your favourite fuck up

(jonkun pitäisi kirjata mut ulos kaikista sosiaalisista medioista aina kun käy näin, aiheutan vaan lisää ongelmia huutamalla pahaa oloani tyhjyyteen, mutta pakko kun ei ole ketään kenelle haluaisin puhuakaan.)

split / croatia // 3

UntitledUntitledUntitledUntitledUntitledUntitled

pitkästä aikaa menee niin huonosti sekä henkisesti että fyysisesti,
että en pysty edes kirjoittamaan.

split / croatia // 2

UntitledUntitledUntitledUntitledUntitledUntitled

haluaisin takaisin viimeiseen kuvaan,
mutta lääkitsen mieltäni juomalla aamupalaksi lonkeroa kahvikupista ja kuuntelemalla the strokesin is this it -levyä, joka on varma merkki keväästä.
kyllä tästäkin selvitään.

split / croatia // 1

UntitledUntitledUntitledUntitledUntitledUntitledUntitled

suomi tuntuu auringon ja lämmön jälkeen ankean harmaalta ja hyytävältä,
siis oli ihanaa.
(vaikka tulinkin heti kipeäksi, mutta sairastaminenkin on mukavampaa auringossa.)

jaan näitä kuvia muutamaan postaukseen, vaikka melkein kaikki onkin varmaan jo nähneet näitä instagramissa (@suihkis jos joku ei vielä seuraa mua siellä!).