tuhat kirjaa

tuhatkirjaa1tuhatkirjaa2tuhatkirjaa3

Niin,
olen nyt lukenut elämäni aikana tuhat kirjaa. (En viitsi kirjoittaa tähän videolla puhumiani asioita uudestaan, joten käykää katsomassa se jos kiinnostaa asian tarkempi puiminen!)

Keräsin tähän kirjakuvia blogin ja instagramin kätköistä muutaman viime vuoden varrelta ja totesin, että näköjään tykkään kuvata kirjoja, jalkoja ja tee-/kahvikuppeja.

i would love to not be like this

UntitledUntitledRitual - Too Deep (ft. Delilah)

unen ja valveen rajamailla painajaisia joiden jälkeen on vaikea hengittää
("et sinä ole oikeasti tuollainen")
mutta onneksi pystyn tuntemaan vieläkin sinun hengityksen niskassani jos laitan silmät kiinni

välillä tuntuu että olen tietämättäni joutunut osalliseksi ihmiskokeeseen jossa selvitetään,
mitä tapahtuu kun ihminen joutuu läpikäymään yhtä aikaa elämänsä ahdistavimman ja ihanimman ajanjakson
(voin kertoa: paljon kyyneleitä, aamuseitsemään valvomista, lääkärivihaa, hallitsemattomia hymyjä julkisissa kulkuvälineissä)

itseinhokin on vahvistunut vuosien takaisesta haamusta kannoillani seuraavaan muodottomaan hahmoon,
joka kertoo kuinka huono olen;
enhän osaa enää kirjoittaa ja missä välissä minusta tuli normaalipainoinen
(yritän olla kuuntelematta, kääntää selän)

mitä luin tänä syksynä

Untitled

 Gillian Flynn: Gone Girl 
“There's a difference between really loving someone and loving the idea of her.”
★★★★

Annoin tälle oikeasti neljä ja puoli tähteä, mutta en vieläkään ole löytänyt mistään puolikasta tähtisymbolia.
Kesti pitkään, että uskalsin lukea Gone Girlin, koska ärsytti niin paljon kaikki se hype sen ympärillä, etten uskonut voivani pitää siitä. Mutta pidinhän minä.
Tarina alkaa Nickin ja Amyn viidennestä vuosipäivästä, jolloin Amy katoaa. Nick alkaa jäädä kiinni valheista, joiden takia poliisi alkaa epäillä hänen olevan syyllinen vaimonsa katoamiseen. Amyn ystävät paljastavat tämän pelänneen miestään ja salanneen tältä asioita. Nick väittää, että mikään ei ole totta.
Olin onneksi selvinnyt spoilaantumatta, joten plot twistit tulivat täysin yllätyksinä (tai sitten olen vain idiootti kun en ikinä jaksa miettiä itse). En yleensä jaksa kauheasti kiinnostua trillereistä, mutta Flynnin älykäs kirjoitustyyli ja tapahtumien sommittelu olivat oikeasti viihdyttävää luettavaa.


 Neal Shusterman: Challenger Deep 
“Dead kids are put on pedestals, but mentally ill kids get hidden under the rug.”
★★★★★

Caden Bosch on laivalla, joka suuntaa kohti Challengerin syvännettä, maankuoren pinnan syvintä kohtaa. Caden Bosch on loistava oppilas, jonka koulukaverit alkavat kiinnittää huomiota hänen outoon käytökseensä. Caden Bosch ei tiedä mitä tehdä, koska hän toisaalta kunnioittaa laivan kapteenia, mutta toisaalta papukaijan lietsoma kapina houkuttaa. Caden Bosch väittää liittyneensä koulun urheilujoukkueseen, mutta käyttää päivänsä oikeasti kävelemällä kilometreittäin ajatuksiinsa vaipuneena. Caden Boschia revitään kahteen eri suuntaan.
Challenger Deep on hieno kirja tärkeästä aiheesta. Se on tarina siitä, mitä voi tapahtua kun mieli sairastuu. Tällaisia nuortenkirjoja tarvitaan lisää.

Untitled

  Jonas Gardell: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin -trilogia 
“Minä haluan, että elämäni aikana saan rakastaa jotakuta, joka rakastaa minua.”
★★★★

En useinkaan lue kirjoja vasta elokuvan tai tv-sarjan katsomisen jälkeen, mutta tämän trilogian kohdalla kävi niin. Onneksi tässä tapauksessa siitä ei ollut mitään haittaa, koska sekä kirjojen että sarjan alussa tietää jo heti, mitä tulee tapahtumaan.
Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin -trilogia kertoo 80-luvun Ruotsista, jossa HI-virus alkoi levitä homoseksuaalien keskuudessa. Se on tositarina (tai ainakin suurimmilta osin?) kirjailijan omasta nuoruudesta Tukholmassa, ja hänen aidsiin kuolleista ystävistään. Nuori ja kaunis Rasmus Värlamnista, Jehovan todistaja Benjamin, flirtti ja täysin estoton Paul, nuori näyttelijälupaus Bengt, Lars-Åke ja Seppo sekä rakkauksissaan aina pettyvä Reine.
Tämä on itkettävä ja ahdistava kertomus epäoikeudenmukaisuudesta, ahdaskatseisuudesta ja kärsimyksestä. Kertomus sairaudesta, johon kuoli nuoria miehiä. Mutta samalla kaunis kertomus rakkaudesta.
Suosittelen, jos haluatte itkeä. Annoin toiselle osalle itse asiassa viisi tähteä, koska pitkästä aikaa itkin lukiessa.

Untitled

 A. S. King: Ask the Passengers 
“I'm not questioning my sexuality as much as I'm questioning the strict definitions and boxes of all sexualities and why we care so much about other people's intimate business.”
★★★★

Ask the Passengers on taas yksi niistä kirjoista, jotka olisivat ehkä auttaneet mua muutama vuosi sitten, kun en tiennyt mitä olisi pitänyt ajatella kaikesta siitä mitä pään sisällä tapahtui.
Astrid viettää tunteja maaten selällään takapihan pöydällä katselemassa yli lentäviä lentokoneita. Koneiden matkustajat ovat ainoita, joilta hän voi kysyä henkilökohtaisia kysymyksiä, kuten mitä tarkoittaa että hän on rakastumassa tyttöön. Hän ei arvaakaan, kuinka paljon tällä yhteydellä on vaikutusta sekä matkustajien että hänen omaan elämäänsä.
Olen lukenut Kingiltä toisenkin kirjan, josta pidin, vaikka onhan nää suunnattu ehkä vähän nuoremmille. Kingin maagisesta realismista jäi tosin vähän päälleliimattu olo, mutta se johtunee siitä että jouduin perehtymään aiheeseen vähän turhankin paljon viime kevään pääsykokeisiin lukiessa.


 Annika Idström: Veljeni Sebastian 
“Hivuttaudun aivan reunalle ja suljen silmäni. Tuuli vinkuu, ikkuna kolahtaa, hetki on uskomattoman pitkä kuin maailma olisi pysähtynyt aloilleen ja pidättäisi henkeään. Alan hitaasti laskea, kun olen päässyt kymmeneen tiedän ettei minusta ole siihen, ei vieläkään. Pelkuruudesta se ei johdu, tajuan nimittäin että minulla on hoitamattomia asioita. Suljen ikkunan, hyppään lattialle.”
★★★

Veljeni Sebastian ajoittuu jouluyöhön, jolloin 11-vuotias, pienikasvuinen, kiusattu ja epätavallisen älykäs Antti istuu ikkunalaudalla kertomassa elämänsä viimeisimmästä vuodesta. Antti asuu kahdestaan äitinsä Kaarinan kanssa, jota hän rakastaa niin paljon että onnistuu eristämään tämän normaalista elämästä. Sitten kuvaan astuu Kaarinan miesystävä Mika, joka onnistuu aluksi herättämään Antin luottamuksen, mutta hänestä alkaa vähitellen paljastua uusia puolia. Kaunis ja lahjakas Sebastian on Antin paras ystävä, kuin veli, mutta tästäkin paljastuu julma puoli.
Tämä ei ole helppo kirja, oikeastaan ennemminkin todella ahdistava. Antin käyttäminen tarinan kertojana on hallitsevaa, mutta erittäin epäluotettavaa, koska 11-vuotiaan traumatisoituneen mielen luomat fantasiat on vaikea erottaa todesta.


 En jaksanut taaskaan kirjoittaa kaikista lukemistani kirjoista, joten goodreadsista voi katsoa loput, jos kiinnostaa. Niin ja suositelkaa jotain hyviä kirjoja vaikka, koska kirjavinkit on aina kivoja! 

you are my 3am thoughts.

12456

elämäni ristiriitaisin syksy alkaa vähitellen vaihtua talveksi
enkä ole valmis ihan vielä.

en ehtinyt tehdä melkein mitään mitä suunnittelin,
en hakenut töitä,
en selvinnyt opiskeluista,
en lukenut tarpeeksi
enkä ole pysynyt NaNon aikataulussa.

mutta,
tärkeintä on kai saada itsensä terveeksi
(vaikka sekään ei ole vielä tapahtunut).

ja onneksi ahdistukseen auttaa se,
että ajatukset kiertävät kehää

             y m
p ä    sinun    r i l
              l ä

(vaikka joudun vieläkin nipistämään itseäni välillä että uskon sinun olevan oikeasti siinä eikä kaikki ole taas vain aamuöisin keksittyjä haavekuvia koska aivot huutavat edelleen samaa mantraa mitä sinä voisit nähdä minussa)